Työhyvinvointipalvelut ja liikuntatilojen suunnittelu – tärkeä osa yrityksien työhyvinvointia

Työelämä on ollut murroksessa jo jonkin aikaa. Etätyön lisääntyminen, henkinen kuormitus ja istumapainotteinen arki ovat lisänneet tarvetta panostaa työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yksi tehokkaimmista ja tutkitusti vaikuttavimmista keinoista työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen on liikunta, sillä kehomme tarvitsee liikettä pystyäkseen toimimaan ja kestämään paremmin niin henkistä, kuin fyysistä kuormaa. Tässä kokonaisuudessa yrityksille suunnatut työhyvinvointipalvelut ja niiden tueksi suunnitellut liikuntatilat nousevat yhä merkittävämpään rooliin tulevaisuudessa.

Liikunnan rooli työkyvyn ylläpitämisessä

Säännöllinen liikunta ei pelkästään edistä fyysistä terveyttä – se vaikuttaa myös kognitiivisiin toimintoihin, stressinsietokykyyn ja työssä jaksamiseen. Vaikka työelämä muuttuu kaikilla meillä on kuitenkin yli 600 lihasta, 202 luuta, sydän ja hermosto, jotka tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa ja näin kestämään paremmin kaikkea kuormitusta. Useat tutkimukset osoittavat, että liikunta voi parantaa keskittymiskykyä, vähentää sairauspoissaoloja ja lisätä työtyytyväisyyttä. Työnantajille tämä näkyy alentuneina terveysmenoina ja parempana työntekijöiden sitoutumisena ja yksilölle lisääntyneenä hyvinvointina.

Liikuntatilojen suunnittelu ja palvelut osaksi työympäristöä

Moni yritys on jo herännyt tarjoamaan työntekijöilleen liikuntamahdollisuuksia joko omissa tiloissaan tai yhteistyössä lähialueen palveluntarjoajien kanssa. Toimivien liikuntatilojen suunnittelu yritysympäristöön ei kuitenkaan ole pelkkä tekninen ratkaisu vaan kyse on myös kulttuurin ja arvojen viestimisestä. Kun liikuntatilat ovat helposti saavutettavissa, houkuttelevia ja käyttäjälähtöisesti suunniteltuja, niiden käyttöaste nousee merkittävästi.

Liikuntatilojen toimivuuteen ja käyttöasteeseen vaikuttavat keskeisesti tilasuunnittelu ja käytettävyys. Tämän vuoksi liikuntatilojen suunnittelu on hyvä aloittaa jo arkkitehdin pöydältä rakennusta ja tiloja suunniteltaessa. Erilaiset tarpeet ja tilojen käyttötarkoitus vaikuttavat siihen, mitä tiloilta tarvitaan. Ryhmäliikunta vaatii vapaata tilaa, jossa pystyy liikkumaan eteen ja taakse ja kuntosali taas riittävästi tilaa laitteille ja omat vaatimukset akustiikalle, jos esimerkiksi viereisessä huoneessa tehdään hiljaisuutta vaativaa toimistotyötä.

On hyvä muistaa, että pelkkä liikuntatila ei usein riitä, vaan sen tueksi tarvitaan myös sisältöä. Yrityksille räätälöidyt hyvinvointipalvelut ovat oleellinen osa tilojen parempaa käyttöastetta ja tyytyväisiä asiakkaita. Palveluiden säännöllisyys ja ennakoitavuus ovat avainasemassa, jolloin työntekijöiden on helpompi sitoutua toimintaan, näin saavutetaan myös suurimmat hyödyt työhyvinvoinnin osalta. Ohjatut tunnit ja ammattilaisten läsnäolo madaltavat myös kynnystä osallistua tunneille. Esimerkiksi liikuntaohjaajan tai fysioterapeutin jalkautuminen työpaikalle viikoittain voi lisätä osallistumisastetta merkittävästi. Samalla saadaan yksilöllistä neuvontaa ja varmistetaan, että harjoittelu tapahtuu turvallisesti.

Hyvinvointikulttuuri ei synny sattumalta

Yrityksen investointi työhyvinvointiin ei ole pelkkä kuluerä – se on strateginen panostus, joka vaikuttaa suoraan työntekijöiden motivaatioon, tuottavuuteen ja työssä pysyvyyteen. Liikuntatilojen ja palveluiden suunnittelu osaksi arkea on konkreettinen askel kohti kokonaisvaltaisesti hyvinvoivaa työyhteisöä.

Kun liikunta on helposti saavutettavissa, monipuolista ja säännöllisesti ohjattua, siitä tulee luonnollinen osa työpäivää – ja sitä kautta avain parempaan työelämään.

Johtoportaan sitoutuminen ja oma osallistuminen työhyvinvointiin luo vahvan esimerkin. Kun esihenkilöt osallistuvat liikuntatunneille tai nostavat hyvinvoinnin esiin palavereissa, se viestii aidosta arvostuksesta henkilöstön jaksamista kohtaan, eikä se ole vain yksittäinen teko vaan osa koko yrityksen strategiaa.

Jussi Kirjavainen