Unen laadulla on merkitystä jaksamisen kannalta

Päivitetty: 23.1. 2019

Miksi uni ylipäätään on niin tärkeää? Tarvitsemme lepoa sekä fyysisesti että henkisesti. Unen aikana elimistö täyttää tyhjentyneitä energiavarastoja ja poistaa kuona-aineita. Uni ylläpitää aivojen aineenvaihduntaa, muovaa muistiin ja oppimiseen liittyviä hermosoluja sekä auttaa lihasväsymyksen ja immunologisen tasapainon säätelyssä.

Kuinka uni etenee?

Tavallisesti ihmisen ruumiinlämpö laskee illalla klo 22-24, ja tuona aikana nukahtaminen tuottaa pisimmän yöunen. Herääminen pari kertaa yössä on normaalia, jos saa taas unen päästä kiinni. Uni voidaan jakaa perusuneen (NREM, nonREM) ja vilkeuneen (REM-uni, rapid eye movements), jotka vuorottelevat yön aikana. Perusuni jakautuu edelleen syvyyden mukaan torkkeeksi, kevyeksi uneksi ja syväksi uneksi. Vilkeunessa silmät värähtelevät nopeasti ja aivojen sähköinen toiminta on vilkasta. Perusunen ja vilkeunen jaksot ovat noin 90 minuutin pituisia, ja sykli toistuu 3-5 kertaa yön aikana.

Nukahtamisprosessi alkaa perusunijakson torkkeella, jolloin meillä on jonkinlainen taju ympäristöstä yhä tallella, mutta ajatus harhailee ja aivojen suorituskyky laskee. Seuraava vaihe on kevyt uni, jossa yhteytemme ympäristöön on heikentynyt huomattavasti emmekä enää juurikaan reagoi ulkoisiin ääniin. Sitten on vuorossa syvän unen jakso, jolloin olemme täysin rentoina, hengitys on syvää, syke matala, emmekä herää helposti. Perusunta seuraa vilkeunen jakso, jonka aikana näemme useimmat unet. REM-unijaksot pitenevät aamuyötä kohti 10 minuutista 30 minuuttiin ja syvän unen vaiheet puolestaan vähenevät. Kun unisykli on toistunut riittävän monesti, ihminen herää yleensä kevyen unen aikana.

Syvä uni on tärkeää terveydelle

Kaikki unen vaiheet ovat terveydelle välttämättömiä. Palauttavat toiminnot alkavat jo kevyen unen aikana. Vilke- eli REM-unessa on sekä pinnallisen että syvän unen ominaisuuksia. Sen aikana esiintyy runsaasti mielikuvia ja ajattelua, mikä auttaa mielialojen säätelyssä ja kehittää tunnemuistia. Aivot myös jäsentelevät päivän tapahtumia sekä käyvät läpi harjoiteltuja taitoja ja opeteltua tietoa. Liian vähäinen REM-uni aiheuttaa väsymystä, mielialan vaihteluja, ärtyisyyttä, masennusta ja muistivaikeuksia.

Kuitenkin erityisesti syvän unen saantia alkuyöstä pidetään merkittävänä terveyden kannalta. On siis tärkeää nukahtaa tarpeeksi ajoissa! Syvän unen aikana tapahtunee suurin osa oppimisesta, aivojen elpymisestä, elimistön vaurioiden korjaamisesta ja fyysisestä kasvusta, elimistön immuunijärjestelmän aktivoituessa ja kasvuhormonien erittyessä. Jos syvä uni jää vähälle, ei elimistö kykene palautumaan päivän aikana kertyneestä kuormituksesta riittävästi. Jos sama toistuu päivästä toiseen, on seurauksena krooninen univaje erilaisine seurauksineen.

Kartoita uniongelmien syyt ajoissa

Pitkittyneiden uniongelmien kirjo on laaja. Kun itsehoidosta ei ole ollut apua, on käännyttävä ammattilaisen puoleen. Elämänlaatua merkittävästi laskeva ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumista vaikeuttava unettomuus vaatii useimmiten lääkärin tai psykoterapeutin apua. Hoito tulisi kohdistaa unettomuuden aiheuttajiin ja mahdollisiin sairauksiin. Vaikean unettomuuden selättämiseen tarvitaan usein kognitiivista lähestymistapaa, kuten terapiaa. Unilääkkeet tai väsyttävät masennuslääkkeet eivät ole pysyvä ratkaisu uniongelmien selättämiseen, vaikka niistä voi saadakin akuuttia apua. On myös tärkeää erottaa ja löytää sairauksien, masennustilan tai mielenterveysongelmien syy-seuraussuhteet unettomuuteen.

Uniongelmien, unettomuuden tai stressin syyt on aina selvitettävä. Esimerkiksi Firstbeat Hyvinvointianalyysillä pääsee ennaltaehkäisevästi ja luotettavasti mittaamaan omaa fyysistä ja psyykkistä kuormitustilaa ja stressiä. Mittauksen avulla oppii tunnistamaan yksilöllisiä rentouttavia ja stressaavia asioita sekä tilanteita elämässä.

Lähteet:

1. Huttunen, M. Unettomuus. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00534

2. Partinen, M. Unettomuus. Uniuutiset 2/2016. Helsinki: Uniliitto ry, 2016.

3. Partonen, T. Unettomuuden diagnostiikka. 2014. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/unettomuuden-diagnostiikka/

4. Partonen, T. Uni-valverytmin (unirytmin) häiriöt. 2016. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00535

5. Suomen terveysliikuntainstituutti. Uni. http://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/uni/

6. Työterveyslaitos 2017. Uni ja palautuminen. https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/

7. UKK-Instituutti 2015. Hyvä uni liikkumalla. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/liikunta_parantaa_unta

8. Käypä hoito -suositus 2015. Unettomuus. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067