Kestävyyskunto on olennainen tekijä työkyvyn ja jaksamisen kannalta, sillä hyvä fyysinen kunto auttaa työntekijöitä selviytymään päivittäisistä työtehtävistä tehokkaasti ja ilman turhaa rasitusta. Työn kuormittavuus vaihtelee kuitenkin merkittävästi eri aloilla, mikä vaikuttaa siihen, millainen kestävyyskunto on riittävä kullekin työntekijäryhmälle.
UKK-instituutin juuri julkaistujen tutkimusten mukaan työikäisten maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2 max) alarajaksi on asetettu 30 ml/kg/min. Tämä arvo edustaa vähimmäistasoa, jolla työntekijän kestävyyskunto on riittävä tavallisten työtehtävien ja arjen aktiivisuuden hoitamiseen ilman huomattavaa väsymystä tai ylikuormittumista. Tämä raja on myös todettu vastaavan sitä kestävyys-kapasiteettia, joka on yhteydessä yksilön päivittäisen liikkumisen korkeimpaan tehoon.
Mitä maksimaalinen hapenottokyky kertoo?
Maksimaalinen hapenottokyky (VO2 max) kuvaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea lihaksille, ja se on tärkein mittari kestävyyskunnon arvioimisessa. Korkea VO2 max-arvo auttaa jaksamaan pidempään kuormittavissa tehtävissä, jolloin työntekijä kykenee fyysisiin ponnisteluihin ilman nopeaa uupumista.
Työntekijöillä, joiden VO2 max on alle 30 ml/kg/min, saattaa olla vaikeuksia suoriutua fyysisesti kuormittavista työtehtävistä tehokkaasti. Riittämätön kestävyyskunto voi johtaa nopeampaan väsymiseen, suurempaan loukkaantumisriskiin ja alentuneeseen työkykyyn. UKK-instituutin tutkimus osoitti, että työikäisen väestön kohdalla tämä taso on hyvin linjassa fyysisen suorituskyvyn minimivaatimusten kanssa.
Eri alojen vaatimukset kestävyyskunnolle
Kestävyyskunnon riittävyys vaihtelee suuresti eri ammattialoilla. Alla on yleiskatsaus siitä, minkälaista kestävyyskuntoa eri alojen työntekijöiltä voidaan odottaa:
Raskasta fyysistä työtä tekevät (esim. pelastusalan, rakennus- ja hoitoalan työntekijät): Näillä aloilla kestävyyskunnon tulisi olla reilusti yli 30 ml/kg/min, koska työ sisältää päivittäin fyysisesti vaativia tehtäviä (raskaiden taakkojen kantamista ja nostamista ym.). Korkeampi VO2 max auttaa jaksamaan raskaissa tehtävissä ja vähentää tapaturmariskiä. Esimerkiksi, jotta savusukelluskelpoisuus säilyy pelastusalalla on hapenottokyvyn minimitason oltava suomessa vähintään 36 ml/kg/min läpi työuran.
Keskitason fyysistä aktiivisuutta vaativat työt (esim. teollisuus- ja palvelualan työntekijät): Näissä tehtävissä 30 ml/kg/min on yleensä riittävä taso perussuoritusten hoitamiseen, mutta työn vaativuus voi vaihdella paljon. Esimerkiksi yksittäisissä työtehtävissä 30 ml/kg/min raja-arvo saatetaan ylittää selvästikin (raskaiden taakkojen kanto portaissa ym.) ja tämän vuoksi vähimmäisvaatimuksien yläpuolelle olisi hyvä päästä. On hyvä muistaaa, että hyvä kestävyyskunto edistää palautumista työpäivän jälkeen ja auttaa jaksamaan toistuvissa kuormitustilanteissa ja jättää energiaa myös vapaa-ajalle.
Kevyemmän fyysisen aktiivisuuden alat (esim. toimistotyö): Toimistotyössä fyysiset kuormitukset ovat vähäisiä, mutta hyvä kestävyyskunto tukee terveyttä ja hyvinvointia, jolloin työntekijät jaksavat paremmin arjessa ja palautuvat tehokkaasti. Toimistotyöntekijöidenkin on hyvä tavoitella vähintään 30 ml/kg/min tasoa. Tässäkin luokittelussa on hieman alakohtaisia eroja, esim. puolustusvoimissa fyysisen toimintakyvyn tavoitetasoksi sisätöissä suositellaan 33,4 ml/kg/min.
Riittävä kestävyyskunto ylläpitää työkykyä ja parantaa elämänlaatua
Iän karttuessa kestävyyskuntomme pikkuhiljaa heikkenee, tutkimusten mukaan maksimaalinen hapenottokyky laskee 30 ikävuoden jälkeen n. 1 % vuosivauhtia. Koska arkemme on helpottunut fyysisesti koko ajan ja helpottuu edelleen, on nyt ja tulevaisuudessa suurin haasteemme pitää itsemme riittävän hyvässä kunnossa, jotta jaksamme tehdä töitä liikaa uupumatta. Jos esimerkiksi juuri työelämän aloittavalla nuorella hapenottokyky saavuttaa juuri tuon UKK-instituutin vähimmäisvaatimuksen 30 ml/kg/min ja menetämme tästä 30 – 60 ikävuoden välissä n. 9 ml/kg/min jää jäljelle n. 21 ml/kg/min, on tämä jo niin vähän, että eläkepäivistä ja työuran lopusta tulee todella raskasta. Esimerkiksi siivoaminen (imurointi / moppaus) rasittaa meitä jo keskimäärin 12-13 ml/kg/min. Tämä korostuu varsinkin raskaissa fyysisissä töissä missä työn kuormitushuiput kohoavat jopa yli 40 ml/kg/min. Tämä tarkoittaa sitä, että raskaisiin työtehtäviin on yhä vaikeampi löytää tekijöitä ja sitä, että loukkaantumiset ja työssä uupuminen tulevat vain lisääntymään.
Yhteenvetona voidaan todeta, että riittävä kestävyyskunto auttaa työntekijöitä selviytymään fyysisistä ja henkisistä haasteista tehokkaasti. Maksimaalisen hapenottokyvyn 30 ml/kg/min -raja asettaa perustason, jonka yläpuolelle erityisesti fyysisesti kuormittavissa töissä tulisi tähdätä. Tässä tasossa pysyminen tai sen ylittäminen parantaa työkykyä, vähentää työperäistä väsymystä ja edistää terveyttä sekä jaksamista – työssä ja vapaa-ajalla. Kaiken tämän vuoksi meidän on pysyttävä liikkeessä ja löydettävä päivistä tavalla tai toisella se hetki jolloin hieman kuormitamme sydäntämme ja lihaksiamme.
Jussi Kirjavainen
Comments